Moikka taas!
Nyt ollaan edetty Suomen kauniissa kesässä jo heinäkuun ohi ja elokuu on päässyt alkamaan, lämpimissä merkeissä! Elokuu tuo mukanaan myös sen, mitä varten varsinaisesti blogin kirjoittaminenkin on ollut hieman hankalaa ja jäänyt turhan vähälle, eli koriksen alle 16-vuotiaiden EM B-divisioonan kisat! Noita mittelöitä varten onkin treenattu läpi kesän ja hiki on virrannut aina Vierumäeltä Tukholmaan ja Helsingistä Liettuaan saakka. Kaiken kaikkiaan leirivuorokaudet lienevät lähentelevän 50, taidetaan itseasiassa jopa mennä ylikin.
Suomen 16-vuotiaat pojat taistelevat A-sarjaan noususta Tallinnassa järjestettävissä kisoissa 12 pelaajan, kolmen valmentajan sekä tietenkin fysioterapeutin (eli allekirjoittaneen) voimin. Samassa alkulohkossa D vastaan asettuvat ensimmäisessä pelissä kahdella huippupelaajalla varustettu Hollanti. Muut joukkueet Suomen lohkossa ovat isäntämaa Viro (jonka olemme voittaneet kolmesti tämän vuoden aikana), Unkari sekä Norja (jonka voitimme 30+ pisteellä PM-kisoissa). Vastustajista kaksi ovat siis ennestään tuttuja ja kaksi onkin sitten vähän uudempia ystävyyksiä meidän pojille.
Suomen valmistautuminen näihin kisoihin on sujunut ainakin fysioterapeutin näkökulmasta työläästi, sillä loukkaantumisia on tullut melko paljon, joista pari selkävammaa ja yksi polvivamma pitävät kohtalokkaat pelaajat sivussa pitemmän tovin. Muuten nilkkavammoilta ei meidän lajissa ole säästytty ja teippiä on nyi'tty useampi sata metriä tämän kesän aikana. Mahtuu joukkoon myös rannevammaa, pieniä haavoja, haljenneita huulia ja muita kolhuja aina puujaloista lähtien.
Pelillisesti valmistautumisessa on pyritty aina sopiviin väleihin saamaan hyviä harjoituspeleja, joita on pelattu niin Ruotsia, Viroa kuin Liettuaakin vastaan. Myös epävirallisia pelejä suomalaisia seurajoukkueita vastaan on tahkottu parikin kappaletta ja eräänlaisena välietappina valmistautumisessa toimii myös toukukuussa pelatut PM-kilpailut, joista irtosi ailahtelevan esityksen jälkeen pronssiset mitalit Tanskan kustannuksella. PM-turnauksen jälkeen joukkue siirtyi pienelle maajoukkuetauolle ja jatkoi kesäkuun seuraharjoittelun jälkeen heinäkuussa leireilyään. Tuona aikana pelatuista maaotteluista saldona oli kaksi voittoa Virosta, kaksi tappiota Liettualle ja kaksi hienoa voittoa arkkivihollisestamme Ruotsista.
Kisat alkavat Tallinnassa 5.8. jolloin Suomi kohtaa siis Hollannin klo 17.00 alkavassa pelissä. Turnauksen etemistä voi seurata LIVEnä tai muuten vaan tilastojen ja raporttien kautta osoitteista http://www.fibaeurope-u16men.com/enDivB sekä www.basket.fi.
Pitäkäähän peukkuja!!
-Jukka
Liikkumaan Luotu - maailma fysion silmin ja sanoin
tiistai, 3. elokuuta 2010
maanantai, 12. heinäkuuta 2010
Leireilyä Liettuassa
Terveisiä blogin lukioille täältä Liettuan Aycksiaista! Olemme leireilleet täällä heinäkuun ajan MU16 poikien maajoukkueen kanssa ja samalla pelattu kaksi kertaa Liettuaa vastaan maaotteluita. Näistä peleistä viralliset raportit voi lukea Basket.fi -palvelusta.
Tähän blogiin ajattelin teille kirjoittaa ylös meidän yhden korvaavan harjoituksen niille pelaajille, jotka ovat olleet huilivuorossa, kun ollaan pelattu. Harjoitus on rakennettu sen verran rankaksi tehokuntopiiriksi, että se toimii ominaisuuksia kehittävänä ja alaraajoihin sekä keskivartaloon painottuvana. Tätä ohjelmaa siis meidän alle 16-vuotiaiden poikien maajoukkueen pelaajat ovat tehneet tässä muutaman päivän aikana.
1. Lämmittely: pyörää 10min, jonka jälkeen vähintään 6 aktiivista/dynaamista venytystä ja 10 jännehyppyä (=kyykkyhyppy käyttäen kädet maassa) ja 10+10 pohjehyppyä 90 asteen kierrolla.
2. Tehokuntopiiri (tehdään pareittain 2-3 kierrosta):
- Askelkyykky eteen + taakse levypainon kierrolla etujalan puolelle. Taakse kyykyn jälkeen tuodaan polvi ylös ja tehdään levypainolla ylöstyöntö. x 5+5
- Puolilinkkari vatsat x 20
- Ylöstyöntö saksauksella x 20. Eli levytangolla rytmikkäästi ja nopeasti ylöstyöntö, jonka tahtiin jalat saksaavat.
- Istuen jalat ilmassa levypainon kierrot x 20
- Rinnalleveto + etukyykky x 10
- Yleisliike x 10, eli jännehyppy + punnerrus, lisärasittavuutta saa jos tekee mallilla 1 toisto= jännehyppy+punnerrus+vatsalihasliike)
3. Jäähdyttely: pyörää tai lenkkiä laskevalla teholla 4+4+4 minuuttia, eli aina 4 minuutin välein lasketaan tempoa, jolla juostaan/poljetaan.
Itsekin olen tätä ohjelmaa tehnyt täällä Anycksiaissa ja se on kuin onkin melkoisen tehokas. Ohjelmasta tuli ehkä turhan etureisi painotteinen, mutta kuitenkin erittäin tehokas. Syke nousee korkealle ja keho todella nauttii tästä harjoittelusta.
Tsemppiä kesään!
- Jukka
Tähän blogiin ajattelin teille kirjoittaa ylös meidän yhden korvaavan harjoituksen niille pelaajille, jotka ovat olleet huilivuorossa, kun ollaan pelattu. Harjoitus on rakennettu sen verran rankaksi tehokuntopiiriksi, että se toimii ominaisuuksia kehittävänä ja alaraajoihin sekä keskivartaloon painottuvana. Tätä ohjelmaa siis meidän alle 16-vuotiaiden poikien maajoukkueen pelaajat ovat tehneet tässä muutaman päivän aikana.
1. Lämmittely: pyörää 10min, jonka jälkeen vähintään 6 aktiivista/dynaamista venytystä ja 10 jännehyppyä (=kyykkyhyppy käyttäen kädet maassa) ja 10+10 pohjehyppyä 90 asteen kierrolla.
2. Tehokuntopiiri (tehdään pareittain 2-3 kierrosta):
- Askelkyykky eteen + taakse levypainon kierrolla etujalan puolelle. Taakse kyykyn jälkeen tuodaan polvi ylös ja tehdään levypainolla ylöstyöntö. x 5+5
- Puolilinkkari vatsat x 20
- Ylöstyöntö saksauksella x 20. Eli levytangolla rytmikkäästi ja nopeasti ylöstyöntö, jonka tahtiin jalat saksaavat.
- Istuen jalat ilmassa levypainon kierrot x 20
- Rinnalleveto + etukyykky x 10
- Yleisliike x 10, eli jännehyppy + punnerrus, lisärasittavuutta saa jos tekee mallilla 1 toisto= jännehyppy+punnerrus+vatsalihasliike)
3. Jäähdyttely: pyörää tai lenkkiä laskevalla teholla 4+4+4 minuuttia, eli aina 4 minuutin välein lasketaan tempoa, jolla juostaan/poljetaan.
Itsekin olen tätä ohjelmaa tehnyt täällä Anycksiaissa ja se on kuin onkin melkoisen tehokas. Ohjelmasta tuli ehkä turhan etureisi painotteinen, mutta kuitenkin erittäin tehokas. Syke nousee korkealle ja keho todella nauttii tästä harjoittelusta.
Tsemppiä kesään!
- Jukka
tiistai, 22. kesäkuuta 2010
Turkkilainen ylösnousu
Ei, ei, ei... Nyt ei ole kyse mistään maailman valloituksesta tai B-luokan action leffan jatko-osasta, vaan yhdestä tehokkaimmista harjoitteista mitä kuvitella saattaa. Jos et ole vielä törmännyt tähän ikiaikaiseen kahvakuulaharjoitteeseen, kannattaa tätä kokeilla. Ota se haasteena!
Miksi "Turkish Get Up" on niin tehokas harjoite? No, koska se on koko vartaloa kehittävä ja voimistava harjoite, jossa yhdistyy liikkuvuus, voima, kestävyys ja tasapaino.
Jos harjoite pilkotaan osiin, voidaan huomata, että se kehittää niin keskivartalon voimaa kuin stabiliteettiakin todella vahvasti. Samalla painon pitäminen suoralla kädellä vaatii tukevuutta olkapäästä ja itsensä kannattelu ja seisomaan nousu vaatii jaloilta voimaa. Harjoitteessa lähestulkoon jokainen lihasryhmä tekee töitä ja harjoitusvaikutus kohdistuu koko kehoon. Mahtavinta harjoitteessa on kuitenkin se, että se yhdistää usean eri ominaisuuden täysin omalla tyylillään! Turkkilainen ylösnousu ei anna anteeksi ja siinä ns. kompensoiminen on vaikeaa.
Peruskuntoilijalle harjoite toimii myös pienenä pikatestinä, siitä missä mennään;
Jos et pääse lattialta ylös, ei keskivartalossa ole voimaa.
Jos et saa jalkaa kiepautettua ali koska "se ei mahdu" voipi ongelma olla liikkuvuudessa.
Jos taas jalan kiepautus on vaikea esimerkiksi lantionnoston vaikeudesta on lantion ja keskivartalon lihaksistossa parantamisen varaa.
Mikäli ongelman tai esteen tuottaa painon pitäminen suoralla kädellä voi ongelma piileä yläraajojen lihasvoimassa/-kestävyydessä tai olkapään stabiliteetissa.
Ja viimeisenä, jos ylösnouseminen ja askelkyykky tuottaa haasteita, lienee pieni jalkojen voimakuuri olla paikallaan.
Tässä alla vielä video siitä, miten harjoitteesta saa aavistuksen helpomman ja monesti kannattaa kokeilla ensiksi helpompia variaatioita.
Miksi "Turkish Get Up" on niin tehokas harjoite? No, koska se on koko vartaloa kehittävä ja voimistava harjoite, jossa yhdistyy liikkuvuus, voima, kestävyys ja tasapaino.
Jos harjoite pilkotaan osiin, voidaan huomata, että se kehittää niin keskivartalon voimaa kuin stabiliteettiakin todella vahvasti. Samalla painon pitäminen suoralla kädellä vaatii tukevuutta olkapäästä ja itsensä kannattelu ja seisomaan nousu vaatii jaloilta voimaa. Harjoitteessa lähestulkoon jokainen lihasryhmä tekee töitä ja harjoitusvaikutus kohdistuu koko kehoon. Mahtavinta harjoitteessa on kuitenkin se, että se yhdistää usean eri ominaisuuden täysin omalla tyylillään! Turkkilainen ylösnousu ei anna anteeksi ja siinä ns. kompensoiminen on vaikeaa.
Peruskuntoilijalle harjoite toimii myös pienenä pikatestinä, siitä missä mennään;
Jos et pääse lattialta ylös, ei keskivartalossa ole voimaa.
Jos et saa jalkaa kiepautettua ali koska "se ei mahdu" voipi ongelma olla liikkuvuudessa.
Jos taas jalan kiepautus on vaikea esimerkiksi lantionnoston vaikeudesta on lantion ja keskivartalon lihaksistossa parantamisen varaa.
Mikäli ongelman tai esteen tuottaa painon pitäminen suoralla kädellä voi ongelma piileä yläraajojen lihasvoimassa/-kestävyydessä tai olkapään stabiliteetissa.
Ja viimeisenä, jos ylösnouseminen ja askelkyykky tuottaa haasteita, lienee pieni jalkojen voimakuuri olla paikallaan.
Tässä alla vielä video siitä, miten harjoitteesta saa aavistuksen helpomman ja monesti kannattaa kokeilla ensiksi helpompia variaatioita.
keskiviikko, 16. kesäkuuta 2010
Älä keksi pyörää uudestaan: Punnerruksia!
Taas jälleen kerran internetin syöverit (tai no, ei niinkään syöverit vaan mailiini pamahtanut uutiskirje) tuottivat kivan yllätyksen! Yksi suosikkiblogeistani, eli Nick Tumminellon, julkaisi äskettäin jälleen hyvän jutun.
Martin Rooneysta olen jo täällä hieman puhunutkin, sillä hän oli Suomen Valmentajien järjestämällä Valmentajaklinikka Specialilla jakamassa oppejaan. Yksi aihealue siellä oli oman kehon painoa käyttäen harjoittelu ja tietenkin punnerrukset. Tuolla seminaarilla Rooney näytti arviolta 15 erilaista tapaa punnertaa ja nyt osa näistä on löytänyt tiensä nettiin videon muodossa. En siis lähde keksimään pyörää uudestaan, vaan välitän teille jälleen kerran yhden loistavan jutun netin ihmeellisestä maailmasta!
Nauttikaa:
http://nicktumminello.com/2010/06/advanced-push-up-variations-w-martin-rooney/
- Jukka
Martin Rooneysta olen jo täällä hieman puhunutkin, sillä hän oli Suomen Valmentajien järjestämällä Valmentajaklinikka Specialilla jakamassa oppejaan. Yksi aihealue siellä oli oman kehon painoa käyttäen harjoittelu ja tietenkin punnerrukset. Tuolla seminaarilla Rooney näytti arviolta 15 erilaista tapaa punnertaa ja nyt osa näistä on löytänyt tiensä nettiin videon muodossa. En siis lähde keksimään pyörää uudestaan, vaan välitän teille jälleen kerran yhden loistavan jutun netin ihmeellisestä maailmasta!
Nauttikaa:
http://nicktumminello.com/2010/06/advanced-push-up-variations-w-martin-rooney/
- Jukka
Tunnisteet:
Martin Rooney,
nick tumminello,
punnerrus
maanantai, 7. kesäkuuta 2010
Kyynärpäästä tarinaa - eikä edelleenkään kuvia?
Moi!
Lueskelin tuossa viikonlopun aikana Eric Cresseyn blogista hyvän kuusiosaisen sarjan kyynärpääkivuista. Mielestäni Cressey kirjoittaa lyhyesti ytimekkäästi, mutta suurella ammattitaidolla ja näin nytkin.
Hänen kyynärpäästä kertova sarjansa antaa hyvää tietoa alan ammattilaisille kuin tavallisille jampoillekin, joilla kyynärpäästä on vaivaa. Vaikka sarjassa katsotaankin aihealuetta hieman Cresseyn oman työn kannalta baseballin näkökulmasta, on jokainen osa kuitenkin lukemisen arvoinen.
Nämä kyseiset artikkelit voit käydä lukemassa allaolevista linkeistä:
Osa 1: Toiminnallinen anatomia
Osa 2: Kivun patologiaa
Osa 3: Heittovammat
Osa 4: Suojellaan syöttäjiä (baseballissa, jossa syöttäjien olkapäät ja kyynärpäät ovat kovilla.
Osa 5: Totuus tenniskyynärpäästä
Osa 6: Kyynärpääkipu voimanostajilla
Kuvien lisäämiseen ei siis ole myöskään tapahtunut mitään muutosta... Kokeilen erilaisia taustojakin, josko vika olisi ollut niissä. No ei ollut. Tässä jonkin aikaa asiaa selviteltyäni tulin siihen tulokseen, ettei tällä hetkellä kuvien liittäminen omaan blogiini onnistu. Jostain syystä kun lisään uutta tekstiä tänne, ei työkalurivilläni näy kuin muutama hassu näppäin. Omaa blogiani olen aina pyrkinyt sävyttämään ja avaamaan aiheita kuvien kera, joten kirjoittelu voi olla hieman hankalaa juuri nyt.
Asiaa selvitellään edelleen, mutta liekö vika tuolla Bloggerin puolella? Legendaarinen tekninen vika?
Lueskelin tuossa viikonlopun aikana Eric Cresseyn blogista hyvän kuusiosaisen sarjan kyynärpääkivuista. Mielestäni Cressey kirjoittaa lyhyesti ytimekkäästi, mutta suurella ammattitaidolla ja näin nytkin.
Hänen kyynärpäästä kertova sarjansa antaa hyvää tietoa alan ammattilaisille kuin tavallisille jampoillekin, joilla kyynärpäästä on vaivaa. Vaikka sarjassa katsotaankin aihealuetta hieman Cresseyn oman työn kannalta baseballin näkökulmasta, on jokainen osa kuitenkin lukemisen arvoinen.
Nämä kyseiset artikkelit voit käydä lukemassa allaolevista linkeistä:
Osa 1: Toiminnallinen anatomia
Osa 2: Kivun patologiaa
Osa 3: Heittovammat
Osa 4: Suojellaan syöttäjiä (baseballissa, jossa syöttäjien olkapäät ja kyynärpäät ovat kovilla.
Osa 5: Totuus tenniskyynärpäästä
Osa 6: Kyynärpääkipu voimanostajilla
Kuvien lisäämiseen ei siis ole myöskään tapahtunut mitään muutosta... Kokeilen erilaisia taustojakin, josko vika olisi ollut niissä. No ei ollut. Tässä jonkin aikaa asiaa selviteltyäni tulin siihen tulokseen, ettei tällä hetkellä kuvien liittäminen omaan blogiini onnistu. Jostain syystä kun lisään uutta tekstiä tänne, ei työkalurivilläni näy kuin muutama hassu näppäin. Omaa blogiani olen aina pyrkinyt sävyttämään ja avaamaan aiheita kuvien kera, joten kirjoittelu voi olla hieman hankalaa juuri nyt.
Asiaa selvitellään edelleen, mutta liekö vika tuolla Bloggerin puolella? Legendaarinen tekninen vika?
lauantai, 5. kesäkuuta 2010
Plantaarifaskiitti kesäisenä vaivana
Nyt kun on kesä päässyt mukavasti aluilleen (vaikka täällä mummon luona Kuortaneella onkin hieman koleaa) on aika taklata jälleen yksi "kesäinen vaiva". Nimittäin plantaarifaskiitti on jälleen kerran monen perusliikkujan vaiva, etenkin kun säiden mukana liikunnan määrä on saattanut kasvaa.
Plantaarifaskiitissahan on kyse tulehduksellisesta tilasta, josta jo osaltaan kertoo vaivan nimessä oleva liite "-iitti". Suomeksi vaivan nimi onkin kantakalvon tulehdus. Yleisintä sen esiintyminen on lenkkeilijöillä ja urheilijoilla, joiden laji sisältää paljon juoksua (esim. jalkapallo, koripallo), mutta myös seisoma-/kävelytyötä tekevillä sitä esiintyy suhteellisen paljon.
Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu jalkapohjassa ja yleensä aivan kantapään edessä (kuvat tulossa, jostain syystä en nyt pysty niitä liittämään...). Yleinen oire on erityisen voimakas aamukipu, joka pikkuhiljaa liikkellelähdön jälkeen hellittää, mutta palaa etenkin jos rasitusta nostetaan. Oireilua voi tuntua myös jalkaholvin alueella, sillä plantaarifaskia on iso ja vahva sidekudoksinen kalvo, joka kulkee kantapäästä päkiään viuhkamaisesti. Toisaalta, jalkaholvin kohdalla tuntuvaa kipua ei automaattisesti kannata "diagnosoida" tulehdukseksi, sillä kyseessä voi olla muukin tekijä.
Hoitona plantaarifaskiitille suositellaan lähes poikkeuksetta konservatiivista hoitolinjaa ja fysioterapiaa. Tietyissä tapauksissa voidaan turvautua yölastaan, joka pitää kalvon pienessä venytyksessä koko ajan. Näin voidaan lyhentää toipumisaikaa joitakin päivä tai viikkoja, mikä voi olla urheilijalle tai aktiiviliikkujalle kullanarvoinen apu. Muuten hoito koostuu venytysten ohjauksesta, huolella valituista manuaalisista tekniikoista ja mahdollisen syyn etsimisestä ja korjaamisesta. Altistavia tekijöitä vaivalle voivat olla esimerkiksi jalan pronaatio, laskeutunut holvikaari, väärät jalkineet tai heikentynyt jalan lihasten hallinta.
Näiden lisäksi fysioterapeutti voi myös teipata jalkapohjan, millä saadaan kevennettyä kantakalvoon kohdistuvaa kuormaa ja saadaan teippi ottamaan vastaan osa tästä rasituksesta. Kuntoutuksen edetessä myös kinesioteippaus tarjoaa hyvän lisän harjoitteluun.
Sellaisella asialla siis nyt pitkästä aikaa!
- Jukka
Plantaarifaskiitissahan on kyse tulehduksellisesta tilasta, josta jo osaltaan kertoo vaivan nimessä oleva liite "-iitti". Suomeksi vaivan nimi onkin kantakalvon tulehdus. Yleisintä sen esiintyminen on lenkkeilijöillä ja urheilijoilla, joiden laji sisältää paljon juoksua (esim. jalkapallo, koripallo), mutta myös seisoma-/kävelytyötä tekevillä sitä esiintyy suhteellisen paljon.
Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu jalkapohjassa ja yleensä aivan kantapään edessä (kuvat tulossa, jostain syystä en nyt pysty niitä liittämään...). Yleinen oire on erityisen voimakas aamukipu, joka pikkuhiljaa liikkellelähdön jälkeen hellittää, mutta palaa etenkin jos rasitusta nostetaan. Oireilua voi tuntua myös jalkaholvin alueella, sillä plantaarifaskia on iso ja vahva sidekudoksinen kalvo, joka kulkee kantapäästä päkiään viuhkamaisesti. Toisaalta, jalkaholvin kohdalla tuntuvaa kipua ei automaattisesti kannata "diagnosoida" tulehdukseksi, sillä kyseessä voi olla muukin tekijä.
Hoitona plantaarifaskiitille suositellaan lähes poikkeuksetta konservatiivista hoitolinjaa ja fysioterapiaa. Tietyissä tapauksissa voidaan turvautua yölastaan, joka pitää kalvon pienessä venytyksessä koko ajan. Näin voidaan lyhentää toipumisaikaa joitakin päivä tai viikkoja, mikä voi olla urheilijalle tai aktiiviliikkujalle kullanarvoinen apu. Muuten hoito koostuu venytysten ohjauksesta, huolella valituista manuaalisista tekniikoista ja mahdollisen syyn etsimisestä ja korjaamisesta. Altistavia tekijöitä vaivalle voivat olla esimerkiksi jalan pronaatio, laskeutunut holvikaari, väärät jalkineet tai heikentynyt jalan lihasten hallinta.
Näiden lisäksi fysioterapeutti voi myös teipata jalkapohjan, millä saadaan kevennettyä kantakalvoon kohdistuvaa kuormaa ja saadaan teippi ottamaan vastaan osa tästä rasituksesta. Kuntoutuksen edetessä myös kinesioteippaus tarjoaa hyvän lisän harjoitteluun.
Sellaisella asialla siis nyt pitkästä aikaa!
- Jukka
Tunnisteet:
fysioterapia,
plantaarifaskia
keskiviikko, 2. kesäkuuta 2010
Blogini uudistuu
Moikka vaan pitkästä aikaa!
Tässä taannoin huomasin, että blogini tausta oli hävinnyt ja koko sotku jäi hieman selvittämättä... No, ei se mitään, pieni tauko on ollut paikallaan ja nyt olisi tarkoitus aloittaa jälleen kirjoitteleminen intensiivisemmin. Blogi tulee kokemaan pieniä muodonmuutoksia sisällöltään ja ulkoasultaan (toivottavasti) ja nykyinen ulkoasu on vain väliaikainen.
Blogi tulee jatkossa sisältämään enemmän yksittäisiä liikeitä, joihin törmään maailmalla ja joita itse käytän harjoittelussa. Videoita olisi mukava saada liitettyä, mutta se tuskin tulee vielä ihan vähään aikaan onnistumaan "resurssipulan" takia (aika lähinnä). Lisäksi eri ruumiinosien vammojen pääpiirteitä käsittelevä sarja tulee saamaan jatkossakin lisää osasia. Tämä sarja saa seuraavaksi jatkoa todennäköisesti perjantaina, jolloin luvassa on plantaarifaskiittia käsittelevä pätkä.
Tällä hetkellä kuitenkin on käynnissä niin sanottu materiaalin keruu ja toivon mukaan tuota materiaalia kertyy paljon teille jaettavaksi!
Tsemppiä!
- Jukka
Tässä taannoin huomasin, että blogini tausta oli hävinnyt ja koko sotku jäi hieman selvittämättä... No, ei se mitään, pieni tauko on ollut paikallaan ja nyt olisi tarkoitus aloittaa jälleen kirjoitteleminen intensiivisemmin. Blogi tulee kokemaan pieniä muodonmuutoksia sisällöltään ja ulkoasultaan (toivottavasti) ja nykyinen ulkoasu on vain väliaikainen.
Blogi tulee jatkossa sisältämään enemmän yksittäisiä liikeitä, joihin törmään maailmalla ja joita itse käytän harjoittelussa. Videoita olisi mukava saada liitettyä, mutta se tuskin tulee vielä ihan vähään aikaan onnistumaan "resurssipulan" takia (aika lähinnä). Lisäksi eri ruumiinosien vammojen pääpiirteitä käsittelevä sarja tulee saamaan jatkossakin lisää osasia. Tämä sarja saa seuraavaksi jatkoa todennäköisesti perjantaina, jolloin luvassa on plantaarifaskiittia käsittelevä pätkä.
Tällä hetkellä kuitenkin on käynnissä niin sanottu materiaalin keruu ja toivon mukaan tuota materiaalia kertyy paljon teille jaettavaksi!
Tsemppiä!
- Jukka
perjantai, 14. toukokuuta 2010
U16 PM-kisat käynnistyneet Suomen osalta alavireisesti
PM-kisat järjestetään perinteisesti toukokuussa Tukholmassa tai tarkemmin Solnassa. Niin tänäkin vuonna ja Suomi osallistuu tytöissä ja pojissa alle-18 ja alle-16 -vuotiaiden kisoihin. Pelit ovat sujuneet alkuun hieman hapuillen ja etenkin meidän U16-poikaset ovat pelanneet alle ennakko-odotusten...
Pelejä riittää joka päivälle ja kaksi ottelua on takana, niistä siis tappiot Tanskalle ja Islannille, molemmin turhan suurin luvuin. Suomipoika ei olkein ole osoittanut miehen elkeitä näissä peleissä ja yhteinen sävel on vähän hakenut sointuaan. Toisaalta, tämä ei ole proggiksen päätavoite, sillä EM-B-kisat ovat vasta edessä.
Kolhuiltakaan ei olla vältytty näissä kisoissa, mutta niistähän ei saa muille puhua.. ;) "Perus koripalloilullisia" vaivoja on esiintynyt tässäkin turnauksessa ja niitä sitten on fysiot saaneet paikkailla. Teippiä on taas metritolkulla vedetty ja varmaan tullaan vetämäänkin.
Nyt käynnissä olevan PM-proggiksen takia on tämä blogin kirjoittelu jäänyt vähän taka-alalle, mutta kohta taas on edessä paluu arkeen. Seuraavat jutut tulevat todennäköisesti käsittelemään plantaarifaskian vaivoja ja venyttelyä jollain tasolla. Ei siis yhdessä, vaan erikseen. ;)
Pelejä riittää joka päivälle ja kaksi ottelua on takana, niistä siis tappiot Tanskalle ja Islannille, molemmin turhan suurin luvuin. Suomipoika ei olkein ole osoittanut miehen elkeitä näissä peleissä ja yhteinen sävel on vähän hakenut sointuaan. Toisaalta, tämä ei ole proggiksen päätavoite, sillä EM-B-kisat ovat vasta edessä.
Kolhuiltakaan ei olla vältytty näissä kisoissa, mutta niistähän ei saa muille puhua.. ;) "Perus koripalloilullisia" vaivoja on esiintynyt tässäkin turnauksessa ja niitä sitten on fysiot saaneet paikkailla. Teippiä on taas metritolkulla vedetty ja varmaan tullaan vetämäänkin.
Nyt käynnissä olevan PM-proggiksen takia on tämä blogin kirjoittelu jäänyt vähän taka-alalle, mutta kohta taas on edessä paluu arkeen. Seuraavat jutut tulevat todennäköisesti käsittelemään plantaarifaskian vaivoja ja venyttelyä jollain tasolla. Ei siis yhdessä, vaan erikseen. ;)
maanantai, 3. toukokuuta 2010
Prep-talk!
Mikä on kaikkein tärkein ominaisuus, mitä kenelläkään urheilijalla voi ikinä olla?
Nopeus?
Ketteryys?
Voima?
Älykkyys?
Taito?
Lahjakkuus?
Mikään näistä ei ole kuitenkaan mitään, ilman motivaatiota. Motivaatio on kaikkien ominaisuuksien äiti, sillä ilman motivaatiota mikään muu ominaisuus ei saavuta sen täydellisintä tasoa. Jos et ole motivoitunut harjoittelemaan, hikoilemaan ja taistelemaan oman tavoitteesi tai unelmasi edestä, et ikinä tule myöskään sitä saavuttamaan.
Muinainen kreikkalainen sotilas, Archilochus aikanaan totesi, että;
“Me emme nouse odotustemme tasolle – vaan jäämme tasolle, jolla harjoittelemme.”
Toki lahjakkuus, nopeus, ketteryys, voima, älykkyys ja taito auttavat urheilullisen päämäärän saavuttamisessa, mutta pääsetkö sinne ilman motivaatiota? Mistä motivaatiota saa? Sisäinen motivaatio, halu olla paras, joka kumpuaa sinusta itsestäsi on kehittymisesi moottori ja tae. Lahjakkuus ei muutu taidoksi itsestään. Raamit eivät muutu voimaksi ilman työtä. Otolliset geenit ja lihakset eivät tuota nopeutta ilman harjoittelua. Ketteryys ei kehity ellei hermostoa ja jalkoja aseteta aina uusien ja uusien haasteiden eteen. Entäs älykkyys? Älykkyys ei kehity ilman halua oppia.
Jokaiselle löytyy varmasti oma tapansa kaivaa motivaatio esiin.
Tässä mallia:
Nopeus?
Ketteryys?
Voima?
Älykkyys?
Taito?
Lahjakkuus?
Mikään näistä ei ole kuitenkaan mitään, ilman motivaatiota. Motivaatio on kaikkien ominaisuuksien äiti, sillä ilman motivaatiota mikään muu ominaisuus ei saavuta sen täydellisintä tasoa. Jos et ole motivoitunut harjoittelemaan, hikoilemaan ja taistelemaan oman tavoitteesi tai unelmasi edestä, et ikinä tule myöskään sitä saavuttamaan.
Muinainen kreikkalainen sotilas, Archilochus aikanaan totesi, että;
“Me emme nouse odotustemme tasolle – vaan jäämme tasolle, jolla harjoittelemme.”
Toki lahjakkuus, nopeus, ketteryys, voima, älykkyys ja taito auttavat urheilullisen päämäärän saavuttamisessa, mutta pääsetkö sinne ilman motivaatiota? Mistä motivaatiota saa? Sisäinen motivaatio, halu olla paras, joka kumpuaa sinusta itsestäsi on kehittymisesi moottori ja tae. Lahjakkuus ei muutu taidoksi itsestään. Raamit eivät muutu voimaksi ilman työtä. Otolliset geenit ja lihakset eivät tuota nopeutta ilman harjoittelua. Ketteryys ei kehity ellei hermostoa ja jalkoja aseteta aina uusien ja uusien haasteiden eteen. Entäs älykkyys? Älykkyys ei kehity ilman halua oppia.
Jokaiselle löytyy varmasti oma tapansa kaivaa motivaatio esiin.
Tässä mallia:
Tunnisteet:
harjoittelu motivaatio,
koripallo,
motivaatio
torstai, 29. huhtikuuta 2010
Piriformis-syndrooma
Yleisön pyynnöstä otetaan pieni katsaus piriformis syndroomaan (ja joidenkin suussa myös "iskiaksena" tunnetun vaivan) mielenkiintoiseen elämänkaareen. Vaivassahan on kyse piriformis-lihaksen kiristymisestä, joka taas puristaa lonkkahermoa (nervus ischiadicus) ja aiheuttaa säteilevää kipua pakaraan ja alaraajoihin.
On myös hyvä muistaa, että piriformis-syndrooma ei suinkaan ole synonyymi iskiasvaivoille vaan pikemminkin yksi iskiaksen esiintymismuodoista. Kaikki iskiasvaivat eivät siis ole hoidettavissa pelkällä piriformiksen venyttelyllä ja hieronnalla. Vaivan syyn ollessa muualla vaaditaan usein tarkempia tutkimuksia ja päätelmiä siitä, mikä neurologiset oireet aiheuttaa. Pohjimmaisena sääntönä kuitenkin on, että säteilevän kivun aiheuttaja on aina selvitettävä, tarvittaessa lääkärin toimesta myös kuvantamalla. Piriformis-syndrooma aiheuttaa usein huolenaiheita juuri säteilevällä kivullaan.
Piriformis syndrooman toteamista hankaloittavat monet muut vastaavia oireita aiheuttavat vaivat, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Piriformis-lihaksen kireyden mittaaminen ei ole yksinkertaisin taikka kaikkein tarkin, sillä samaan testiin tulee aina väkisinkin myös muiden lihasten kireyksiä mukaan. Lisäksi aina pitää poissulkea lannerangan vammat (kuten välilevyn pullistumat). Säteilevän kivun osalta hälytyskellojen kuuluisi soida etenkin jos esiintyy ummetusta tai virtsaamisen kanssa tulee ongelmia, jaloissa tuntuu selkeää tunnottomuutta ja/tai voimattomuutta, alaselkäkipuun yhdistyy kuumeilua taikka voimakas kipu jatkuu yli 2 viikkoa.
Piriformis syndrooman hoito on, kuten fysioterapiassa usein, tapauksesta ja tavoitteista riippuvaista. Alkuvaiheessa voidaan kokeilla kevyttä hierontaa, mutta yleensä turhan kuormittamisen välttäminen, mutta kuitenkin mahdollisimman normaalin aktiivisuuden säilyttäminen on havaittu hyväksi keinoksi. Kivun hellittäessä voidaan keskittyä keskivartalon lihasten harjoittamiseen ja lonkan ulkorotaattorien venyttelyyn yhdessä niiden toiminnan parantamisen kanssa. Myös muut mahdolliset syyt (kuten jalkojen linjausvirheet, huono ergonomia, lihasheikkoudet) on hyvä selvittää vaivan uusiutumisen ennaltaehkäisemiseksi.
Syitä vaivan syntyyn tosissaan voi olla monia ja fysioterapiassa pyritään parhaan mukaan eliminoimaan altistavia tekijöitä. Muun muassa jalan pronaatio voi aiheuttaa alaraajan yleisen linjauksen pettämisen kyykistettäessä ja liikkuessa, mikä taas voi altistaa piriformis-lihaksen liialle kuormitukselle. Myös gluteus medius -heikkous pakottaa pienen piriformis-lihaksen ottamaan suurempi rooli lonkan toiminnassa, kuin mitä sille on suunniteltu.
Voit varata aikasi fysioterapiaan täältä.
Hyviä vapun valmisteluja ja olkaahan ihmisiksi!
- Jukka
On myös hyvä muistaa, että piriformis-syndrooma ei suinkaan ole synonyymi iskiasvaivoille vaan pikemminkin yksi iskiaksen esiintymismuodoista. Kaikki iskiasvaivat eivät siis ole hoidettavissa pelkällä piriformiksen venyttelyllä ja hieronnalla. Vaivan syyn ollessa muualla vaaditaan usein tarkempia tutkimuksia ja päätelmiä siitä, mikä neurologiset oireet aiheuttaa. Pohjimmaisena sääntönä kuitenkin on, että säteilevän kivun aiheuttaja on aina selvitettävä, tarvittaessa lääkärin toimesta myös kuvantamalla. Piriformis-syndrooma aiheuttaa usein huolenaiheita juuri säteilevällä kivullaan.
Piriformis syndrooman toteamista hankaloittavat monet muut vastaavia oireita aiheuttavat vaivat, joita ei ole helppo erottaa toisistaan. Piriformis-lihaksen kireyden mittaaminen ei ole yksinkertaisin taikka kaikkein tarkin, sillä samaan testiin tulee aina väkisinkin myös muiden lihasten kireyksiä mukaan. Lisäksi aina pitää poissulkea lannerangan vammat (kuten välilevyn pullistumat). Säteilevän kivun osalta hälytyskellojen kuuluisi soida etenkin jos esiintyy ummetusta tai virtsaamisen kanssa tulee ongelmia, jaloissa tuntuu selkeää tunnottomuutta ja/tai voimattomuutta, alaselkäkipuun yhdistyy kuumeilua taikka voimakas kipu jatkuu yli 2 viikkoa.
Piriformis syndrooman hoito on, kuten fysioterapiassa usein, tapauksesta ja tavoitteista riippuvaista. Alkuvaiheessa voidaan kokeilla kevyttä hierontaa, mutta yleensä turhan kuormittamisen välttäminen, mutta kuitenkin mahdollisimman normaalin aktiivisuuden säilyttäminen on havaittu hyväksi keinoksi. Kivun hellittäessä voidaan keskittyä keskivartalon lihasten harjoittamiseen ja lonkan ulkorotaattorien venyttelyyn yhdessä niiden toiminnan parantamisen kanssa. Myös muut mahdolliset syyt (kuten jalkojen linjausvirheet, huono ergonomia, lihasheikkoudet) on hyvä selvittää vaivan uusiutumisen ennaltaehkäisemiseksi.
Syitä vaivan syntyyn tosissaan voi olla monia ja fysioterapiassa pyritään parhaan mukaan eliminoimaan altistavia tekijöitä. Muun muassa jalan pronaatio voi aiheuttaa alaraajan yleisen linjauksen pettämisen kyykistettäessä ja liikkuessa, mikä taas voi altistaa piriformis-lihaksen liialle kuormitukselle. Myös gluteus medius -heikkous pakottaa pienen piriformis-lihaksen ottamaan suurempi rooli lonkan toiminnassa, kuin mitä sille on suunniteltu.
Voit varata aikasi fysioterapiaan täältä.
Hyviä vapun valmisteluja ja olkaahan ihmisiksi!
- Jukka
Tunnisteet:
iskias,
issias,
piriformis syndrooma,
piriformis vaiva,
säteilykipu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


